Punertava taivaanranta, valkeat kinokset katoilla. Aamuvirkku pakkanen narskuttelee hampaitaan kenkien alla. Se liimautuu tuulilasiin, huurtaa valopylväät, pöllyttää lunta ja salpaa hengityksen. Se ehtii ovelle ennen sinua, nipistellen poskiasi, hidastuttaen liikkeesi. Se on nopea, viekas ja armoton, mutta samalla kaunis ja lempeä. Se saa aikaan keveän lumisateen, hitaasti leijailevat lumihiutaleet, punertavan valon ja liukkaat kadut. Se on voimakas, se saa ihmiset lähtemään maasta, mutta myös houkutteleva, sen aikaansaannoksia tullaan ihailemaan kaukaakin. Joillekin talvi ilman sitä ei tunnu talvelta.
